Bivdorokkit (1)
Dološ sámiid birgenvuohki
Dutkamušat ja boares dieđut muitalit ahte dološ sámit elle bivdduin ja muđui dainna, maid luondu attii. Sámieatnama viiddis meahcci, duoddarat, ollu jávrrit, jogat ja stuorra mearra leat addán buriid vejolašvuođaid máŋggalágan bivdduide ja luonddušattuid čoaggimiidda. Stuorra goddeealuid dihtii lei goddebivdu okta váldoealáhusain Sámis.
Stáluguolbana bivdorokkit olgomuseas leat merkejuvvon fiskes ivnniin.
Guldal luođi, juoigi Per Tor Turi, 2019
Máŋggalágán goddebivdu
Ovddeš áigge sámi siidda doaimmat ja máŋggalágán bivdovuogit ledje heivehuvvon iešguđetge áigodahkii. Gottiid bivde earret eará ráhporokkiiguin, bertošiiguin, dávgebissuiguin, hohkahanbohccuiguin vuođŋŋedettiin ja čuoiggahemiin. Eará bivdovuogit ledje geldosat, čiegarbivdu ja ákkis. Muitaluvvo maiddái ahte goddeealuid vuojehedje jávrái, gos sugadettiin godde daid sáittiiguin. Inuihtat Kalaallit Nunaatas (Ruonáeatnamis) goivo goddebivdorokkiid muohttagii. Daid gokče rissiiguin ja muohttagiin. Diekkár bivdovuohki sáhttá leat leamaš Sámis ge dolin.
Goddenálli stajiduvvo
Náhkit ledje bivnnut gálvun go gálvolonuhallan lassánii ja vearrogáibádusat stuorrugohte Sámis vikiŋgaáigge (800–1050). Dan geažil goddebivdu lassánišgođii ja juvssai alimus dási sullii 1500-logus. Goddenálli nohkagođii dađistaga go náhkkehattit njidje. Go ođđaáigásaš bissut bohte atnui ja go koloniseren viidánii davviguovlluin, de boazodoallu ovdánišgođii. Dat mielddisbuvttii ahte bivdoealáhus rievddai eará birgenvugiide.
Go gottit nohkagohte Sámis, de dađistaga nogai sámi bivdokultuvra ge.
Ollu bivdorokkit
Oktiibuot bures badjel 10 000 bivdorokki leat gávdnon Sámis. Dávjjimusat leat rokkit goivojuvvon ráidun. Eanáš rokkit leat leamaš goddebivddu várás, muhto muhtun stuorát rokkit navdojuvvojit leat sarvvabivdoroggin.
Beaktilis bivdostrategiijat ráhporoggebivdduin
Ráhporoggebivdu lihkostuvai bures čakčat, go goddečorragat čoahkkanišgohte eallun ragatáigge. Rokkit ledje goivojuvvon ráidun goddejohtolagaid rastá nu go jávre- ja jeaggegutkuide ja muđui jávre-, johka- ja jeaggegáttiide, marrasiidda ja čáhcesuohpážiidda ja mutkkiide. Sámi stuorámus bivdoroggeráidu lea Golleváris, gaskal Deanu ja Várjjaga. Badjel 550 bivdorokki leat maŋŋálagaid ja oktiibuot leat dien guovllus lagabui 3000 rokki. Doppe gávdnojit maid goahtesajit, geađgeborat ja bálvvossadji mat leat leamaš anus dán bivddu oktavuođas.