Jávrebainjárgga Dállodoallu (1)

Dállodollui gullevaš visttit leat 1800-logus. 1957–1958:s visttit ledje sirdojuvvon ja ceggejuvvon museaeatnamii Jávrebainjárggas (dárogillii Port), mii lea sullii 50 km nuorttas Kárášjogas Deanu guvlui. Dállodoalu visttiid sirdima ja ceggema fágalaš ovddasvástideaddjin lei Ole J. Nikkinen. Erohussan Kárášjoga gilis, mas nuppi máilmmisoađi áigge visot lei boldon earret boares girku, de Jávrebainjárgga báiki ii leamašan boldon.

Jávrebainjárga, Port, Váljohka Váljohka/Valjok

Jávrebainjárgga dállodollui gullet čuovvovaš visttit: stohpu (nr.1), áiti (nr.2), návet (nr.3) ja stálla (nr.4). Stohpu lei huksejuvvon 1870-logus. Eará visttit ledje jáhkkimis huksejuvvon maŋŋá. Jávrebainjárgga dállodoalu visttit ja huksehusat adnojit buoremusat seailluhuvvon ja gáhttejuvvon dállodoallun olles Finnmárkkus. Dállodollui gullet maiddái rántet (nr.5) ja stávrá (nr.6).

Guldal luođi: kárášjohkalaš juoigi Per Tor Turi, 2019

Jávrebainjárgga stohpu (nr.1)

Stohpu lea huksejuvvon 1870-logus. Ollu smávvá ráiggit stobu olgoseinniin leat spigerráiggit dulljiid spilema maŋŋá.

Suoidnerádjan árbevirolaš vuogi mielde

1997:s Sámiid Vuorká-Dávvirat dokumenterii suoidnerádjama.

Govain oaidná museabargi Osvald Guttorm guhte lea leŋgen heastta suoidnerádjama várás. Heasttas leat leŋgget, vai sáhttá reaga geassit. Reaga alde lea hehkke suinniid ja lavnnjiid geaseheami várás. Hehkke lea ridda man bidje reaga ala vai suoinnit ja lavnnjit bissot, ja vai goastada stuorát guorpmi.

Suinniid atne lassebiebmun šibihiidda. Suinniid sáhtte bidjat stávrán. Stávrrá várás ceggejedje muora sullii 2 mehtera bajábeale eatnama, bidje muoraid doarrás, durgejedje ja barde suinniid duorggaid ala. Osvald lea deavdimin hehke.

Lájuid áigge suinniid hášejit. Maŋŋá suinniid geasehit heasttain ja reagain. Heasta lei dehálaš dállodoalus sihke geassit ja dálvit.

Govat gullet SVD govvačoakkáldahkii. Govvejeaddjin lei museabargi Berit Åse Johnsen. Govvadokumentašuvdna láktasa SVD prošektii “Hehke geavaheapmi” olgomuseas jagis 1997.

Čázi dállodollui vižže dábálaččat gáivos. Ovdalaš áigge čázi vižže gáldus dahje jogas.

Eanaš dávvirat stobus gullet dállodollui ja ovddastit dáloniid eallinvuogi gitta 1940-logu rádjái. Stobu dávvirat čájehit dállodoalu olbmuid duodječehppodaga, go visot lea gieđain duddjojuvvon.

Láhttiid bassan

Dolin basse láhttiid ja hirssaid čáziin ja sádduin. Sáippo eai geavahan – dat lei divrras ja sáippuid háhkan lei gáibideaddji. Ruovttus vuššon sáippo sáhtte vehá seaguhit bassančáhcái. Maŋŋá go láhttiid álge málet, eai šat geavahan sáddo bassamii. Dološ muorraláhttit eai lean málejuvvon – málen álggii nuppi máilmmisoađi eváhkkoáiggiid maŋŋá. Málekeahtes láhttiid basse maiddái gunain ja ruovttu vuššon sáippuin.

Go láhttiid basse sádduin, skuvremis atne gámasuinniid. Sáddo vižže joh´gáttis, áinnas sáddomiellis. Bassama maŋŋá láhttiid goikadedje horstaseahkaiguin. Gámasuinniid leat geavahan maiddái kustan lihtiid bassamii.

Árbevirolaš sáippovuoššan

Árbedieđu mielde sápmelaččat leat vuoššan sáibbo (suopmanvariánta sovppá) gunain ja bohccobuoiddis, dávttiin ja gaccain. Maŋŋelis sáibbo lávejedje vuoššat sáibbovuoššansuvddás (dárogillii lut, suomagillii lipeä) ja bohccobuoiddis.

Sáibbovuoššansuvddá oaččui go vuos vuoššai čázi ja seaguhii dasa muorragunaid. Eandalit soahkegunat dolle láhttiid vielgadin.

Sáippovuoššama várás čogge bohcco ja eará šibihiid dávttiid, buiddiid ja vel bohcco gaccaid. Gaccain sáhtte vuoššat maiddái sahpi (gazzavuoja). Go vušše sáibbo, de muvrejedje dollasaji šilljui. Dan ala bidje stuorra ruittu ja cahkkehedje dola ruittu vuolábeallái. Ruitui lasihedje čázi, čieggamiid ja cábadedje vel gazzadávttiid. Gazzadávttiin lea maiddái vehá ađa. De vušše nu guhká ahte šattai vuodja. Dasto galggai diktit čoaskut ráfis ja maŋŋá váldit vuoja ruittus eret ja bálkut dávttiid eret.

Guoros ruittu ođđasit devde čáziin, vuojain ja buiddiiguin ja vušše guhká. Galggai lasihit vehá soda (dárogillii kaustik soda), muhto ii menddo olu, vai ii háppo badjel. Go seaguhus čoaskugođii, de bidje vuogas lihttái vai čuosku ja stirdo. Go lei čoskon, de galggai čuohppat sáippo dan sturrosaš bihtáide go áigu.

Dainna sáippuin basse maiddái biktasiid, earret gávttiid ja gahpiriid – daid basse golgi čázis, jogas dahje fielmmás. Sáibbo sáhtii billistit gávttiid ja gahpiriid ivnni.

Stobus lea geallir, gos seailluhedje vuoja, buđehiid ja eará borramušaid mat galget galbmasis.  Stobu viessogálvvut leat anolaččat, muhto čiŋaheapmi lea ovttageardán. Diesa váikkuhii Lestadiánialaš lihkadus, mii álggii ruoŧa beale Sámis 1844 loahpageahčen. Dalle lei Lars Levi Laestadius báhppan Gárasavvonis.

Laestadius (1800 – 1861) lei ruoŧŧelaš báhppa gii álggahii dán risttalaš lihkadusa. Leastadianisma váikkuhii olu sámiid eallimii ja vuoiŋŋalašvuhtii. Laestadius anii sártniinnis badjelmearálaš čiŋadeami heivemeahttumin ja suddun.

Leastadianisma lea risttalaš moriidahttinlihkadus mii vuolgá pietismma risttalašvuođaoainnus. Pietisma lei risttalaš lihkadus mii álggii Duiskkas 1600-logus. Pietisttat oaivvildedje ahte báhpain lei beare olu fápmu. Danne háliidedje ođasmahttit risttalašvuođa nu, ahte bidje olbmuid oskku eallima guovddážii. Sii háliidedje maiddái eambbo deattuhit daid vásáhusaid maid oskkolaččat ožžo dan bokte go ledje risttalaččat. Dán dahke nu, ahte čohkkejedje oskkolaččaid oktii gos sáhtte ságastallat guhtet guimmiineaset iežaset vásáhusaid birra.

Laestadianisma leavai Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviosiida.

Stobu maŋemuš oamasteaddji ovdal musea lei Stuorra Jussá, Johannes Henriksen Nikkinen (1870–1954), geasa badjesápmelaš Gádjá Juoksa, Josef Olsen Vuolab (1876–1964) vuvddii stobu. Gádjá Juoksa fas lei oastán stobu dan vuosttas oamasteaddjis. Stuorra Jussá náitalii 1900:s badjesámi nieiddain, Ovllá Rávnnáin, Ravdna (Ragnhild) Olsdatter Vuolab (1876–1964).

Stohpu lei máŋgii restaurerejuvvon. 1975–1976:s rohpi lei divvojuvvon, duojárin lei Jovnna Ovllá, Jon Ole Andersen. 2006–2007:s rohpi lei molsojuvvon, restaurerenáššedovdin ledje Ronald Renmælo ja Siv Holmin, veahkkin Thorolf Bjørnback ja Per Erik Tretnes.

Govas oidno joh’gátte sámiid dállodoallu Jávrebainjárggas, Valjogas. Stohpu lea huksejuvvon árbevirolaš vuogi mielde. Govas oaidná ahte 1950-logus dušše glásat dálus ledje molsojuvvon. Nikkinena bearáš birgii šibitdoaluin, guollebivdduin, giehtadujiin, bivdduin ja murjemiin. Nikkinena dállodollui gulle 2 – 3 gusa, sávzzat ja okta heasta. Dállodollui gullá maiddái sahástellet.

Gii lei Asbjørn Nesheim guhte govvidii 1952:s?

Asbjørn Nesheim (1906-1989) lei guovddáš olmmoš sámegiela- ja kulturbarggus 1900-logus. Nesheim šattai bajás Troanddimis. Son lei earret eará Norgga Álbmotmusea sámi čoakkáldaga hálddašeaddji 1951-1976, sámegiela professor Oslo universitehtas 1959-1976 ja barggai sámegiela ja kultuvrra konsuleantan Sámi nuoraidskuvllas Kárášjogas. Jođedettiin davvin, govvii son olu sámiid ja sin eallima.

Berit Åse Johnsen muitala olgomusea birra 2018:s. Govvejeaddji: Jelena Porsanger

[VIDEO]

Áiti (nr.2)

Áiti lea olgovisti mas seailluhedje borramuša, biktasiid, bivuid ja dávviriid. Olbmot vurkkodedje áittis jáffuid, sohkkariid, gáfiid ja eará goike borramušaid, mat sáhttet seailut guhká.

Áittit leat dábálaččat huksejuvvon muorrajulggiid dahje geđggiid ala sullii 30-50 cm eatnama bajábealde amaset láhttevuođđu mieskat.

Jávrebainjárgga áitti rohpi lei divvojuvvon 1975:s, duojárin lei Jovnna Ovllá, Jon Ole Andersen. Olles áiti lei restaurerejuvvon 1998–2000, restaurerenáššedovdin ledje Jovnna Ovllá ja museabargi Thorolf Bjørnback.

Berit Åse Johnsen muitala olgomusea birra 2018:s. Govvejeaddji: Jelena Porsanger

[VIDEO]

Rántet (nr.5)

Rántet lea sadji dálu dahje goađi luhtte, gos vurkejit, sahájit ja luddot boaldinmuoraid. Rántehii gullet iešguđetlágan oasit: saháreŋko, smáhkkomuorra ja muorrasoahttu. Dát rántet lea huksejuvvon 1990-logu álggus.

Njeidon muoraid boaldámuša várás ceggejedje čuoččat muorrasoahttun.

Saháreŋko lea muoraid sahema várás.

Smáhkomuoras ferkot rissiid ja čullet muoraid hálgun.

Ránteha geavahedje eandalii dalle go galggai čuollat boaldinmuoraid dálvvi várás. Lei dehálaš ahte rántet lei čorgat. Sámi muitalusaid mielde ránteha galggai doallat čorgadit erenoamážit juovllaid áigge, amaset juovlastállu ráidu darvánit rántehii.

Berit Åse Johnsen muitala olgomusea birra 2018:s. Govvejeaddji: Jelena Porsanger

(VIDEO)

[Ovddit siidu] [Boahtte siidu]