Davvi-Norgga dáiddamusea (NNKM), Office of Contemporary Art Norway (OCA), RiddoDuottarMuseat (RDM) ja Svalbard Museum geigejit cealkámuša ráđđehussii, kulturministarii Abid Rajai, geassemánu 25. beaivvi 2020 diibmu 14.00–14.35. Cealkámuša sáttasátnin lea ahte dáidda ja kultuvra, mat leat fárus jođálmahttime servvodatovddideami, innovašuvnna ja hábmenfámu, ožžot nannoset posišuvnna ođđa Davviguovlludieđáhusas.

Geigendilálašvuođa, ja Kulturministara ja ásahusaid ovdanbuktimiid, sáhtát čuovvut dáppe:

https://vimeo.com/430366785

Davviguovllut leat Norgga deháleamos strategalaš ovddasvástádusguovllut, ja ráđđehus háliida doalahit Árktisa ráfálaš ja stabiila regiovdnan. Seammás lea mihttun ovdánahttit Davvi-Norgga vai dat šattašii okta dain eanemus buvttadeaddji ja ceavzilis regiovdnan riikkas. Dán čavčča ovdanbuktá ráđđehus ođđa Stuoradiggedieđáhusa Davviguovlluid birra mas guovddážis lea davi servvodatovdánahttin, ealáhuseallin ja gelbbolašvuohta, infrastruktuvra, dálkkádat ja biras, ja maid sihkkarvuohta ja gearggusvuohta. Ráđđehus oaivvilda ahte dieđáhusas leat diehttelasat maid fárus álgoálbmogat ja sámi áššit.

Dalle go leat dehálaš digaštallamat das makkár boahtteáigi šaddá de leat Árktis ja Norgga davviguovllut áigeguovdilat. Mii dovdat dan fámu ja daid resurssaid mat lea jieŋaid čihkosis, ja diehtit movt globála liegganeapmi buktá ollu ođđa hástalusaid. Hástalusaid dego ahte min ovddešáiggi muittut eai leat šat oadjebasat jieŋas, nuortadavviguovllus geavahuvvojit ođđa báikkit vánddardeapmái, davviguovlu lea dutkanguovlu ja guovlu mii čájeha makkár globála ovdáneapmi lea, ja stuora ekonomalaš ja servvodatlaš hástalusat. Go mii buot dán diehtit, de mii ipmirdit ahte mii dárbbašit hutkás lahkonanvugiid, olmmošlaš hutkáivuođa, báikkálaš máhtu ja gullevašvuođa, ja doaivaga – vai mii vuordit, gieđahallat ja ovdánahttit sihke eatnamiid hálddašeami, fámuid ja resurssaid. Nuppiiguin sániiguin; mii dárbbašit fokusa dáidagii ja kultuvrii, ja dát ferte leat oassin dieđáhusas man váldooassin lea servvodatovdánahttin davvin.

Go dáidaga ja kultuvrra dovdájit ja go dat maid dovdá, servvodaga mas lea oassin, min dorvvu, min eahpeluohttámuša, min oskku ja min fámu ja min boahtteáiggi govahallama, de dasa addo árvu servvodagas ja ovttaskasolbmo eallimis. Go nuppi máilmmisoađeáigge sihte brihttalaš stáhtaministara Winston Churchilla unnidit kulturbušeahta ulbmilin ahte lasihit soahtamii ruđaid de son dajai ná: “Man ovddas bat mii de galggašeimmet soahtat?”. Dieidda sániide čujuhit dávjá, ja vaikko man duođat ležžet ahte dajai aiddo nie, de lea goit die hui buorre ja áigeguovdilis gažaldat.

Ursula K. Le Guin cealká ná: «We need to relearn our way of being in the world. Renew our awareness of belonging to the world, how do we go about it?”

Okta vástádusain ferte leat ahte mii váldit fárrui dáidaga ja kultuvrra go áigut ráhkadit strategiijaid movt ain ovdánahttit dakkár dehálaš strategalaš guovllu dego Davviguovlu lea. Ná mii fertet hástalit lunddolaš ja nationála struktuvrraid, ja politihkalaččat ja ealáhuslaččat atnit ávkki luondduresurssain ja áimmahuššat daid, ja mii fertet dálkkádatrievdanperspektiivvain ovdánahttit ja posišoneret davimus máilmmioasi. Guovddáš jearaldahkan lea movt dat searvevuođat ja estehtalaš doahpagat maidda dáiddárat, viisát ja álgoálbmogat leat 19. ja 20. jahkečuođis suokkardan galget čalmmustahttit digaštallama ja dan maid mii dál vásihit. Dasa gávdnoše dáidaga- ja kultureallima guoddit ja ovddideaddjit, mat leat sihke stuora nationála ásahusat ja báikkálaš ja regionála aktevrrat/oasálaččat, eaktodáhtolaččat ja ovttaskasolbmot.

 

Oktavuohta Stivrajođiheaddji,

Johan Vasara tlf. 93099520